Pikku pirttihirmu

Oli iltaulkoiluilla eilen tullut kuulemma vastaan lapsi äitinsä kanssa. Lapsi oli hienosti mennyt kyykkyyn jota Isla tulisi moikkaamaan. Isla oli kuulemma juossut lapsen syliin ja pusinut märäksi :D Lapsi oli niin ihastunut pentuun, että olisi halunnut oman ja olisi ilmeisesti voinut ottaa Islankin :D

Olin jo ennen Islan tuloa miettinyt asiaa, mutta ajatus alkaa vahvistua kerran toinen on noin ihmisrakas. Eli mietteissä on käynyt Kaverikoira toiminta. Kävinkin katsomassa Kennelliiton sivuilta lisäinfoja ja näköjään vielä joudutaan odottamaan ja toki katsomaan miten Isla tässä muutenkin kehittyy, koska koiran tulee olla vähintään kaksi vuotta jotta voi liittyä mukaan. Harkitsen tätä vakavasti, koska moni eläinrakas vanhus / vammainen varmasti odottaa rapsuteltavia koiria ilostuttamassa päivää. Itse ainakin toivon eläimiä ympärille vanhuksenakin. Kun ei enää itse pysty pitämään, niin vierailevat tähdet on tervetulleita.

* Kaverikoira *

Lähdettiin tänään aamulla lenkille samaan aikaan, mutta eri suuntiin. Mies lähti Nanskun kanssa ja mä Islan. Päätinkin aamun iloksi lähteä kostealta nurmipellolta vähän pidemmälle katselemaan josko päästäisiin tekemään pienen pieni lenkki paikalla pyörimisen sijaan. No eiköhän sieltä tullut tuttu parivaljakko vastaan; mies ja Nana :D No siitähän riemu repesi. Isla unohti pissat kokonaan ja Nanakin sai ihanan pentuhepuli kohtauksen. Isla siinä nyki karvoista ja vähän leikkivät, kunnes Nanskun naamasta näki, että nyt putos mutteri päästä. Nana alkoi juosta ja sinkoilla kuin päätön kana. Oli pakko vähän toppuutella, ettei vaan törmäile pennun kanssa ikävin seurauksin, mutta eipähän sen moodin kanssa viestiä perille saa :D Todettiin vaan, että tuskin kannattaa Islan pissoja edes ulos toivoa, meno oli sen verran hurjaa ja töihin piti lähteä, niin voinut jäädä hengailee ja odottamaan :)

`Mikä tää herkullinen puutikku oikein on..Omnomnom`

Oon nyt käynyt kesken päivän ruokiksen puitteissa kotona katsomassa miten koiruuksilla menee. Joka kerta Isla on kömpinyt pedin lämmöstä esiin kun on tajunnut, että joku tulee. Eli hyvin on mennyt. Kun tänään tulin töistä kotiin, kuului ulos asti mölyä ja Isla olikin tehnyt kaikkensa iltapäivän aikana, että olisi päässyt rajoitetusta tilasta pois. Oli vetänyt apinan raivolla aitauksen yhtä seinää niin, että vieressä ollut trimmauspöytä (joka kuitenkin painaa omansa) oli liikkunut mukana. Termiitti oli myös silpunnut kulman alusesta, joka on pissa-alusien alla varmistamassa ettei pisu valahda lattiaan asti. 

Ei voi sanoa kuin, että onneksi ei asuta kerrostalossa ;) Arki on kovaa jopa pennulle, jatketaan samalla kaavalla (muutakaan ei voi). Kyllä pikku prinsessa vielä ymmärtää ja tottuu. Hyvin on aamupäivät kuitenkin mennyt, että eiköhän ne iltapäivätkin ala sujua :)