keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Mätsäriä, treeniä, koiramaista menoa..

Paljon on ollut tapahtumaa, mutta en ole tänne kerennyt mitään vielä päivittämään. Tai juuri sen takia en olekaan kerennyt :D

Viime lauantaina kampesimme ylös aikaisin ja suuntasimme kohti Malminkartanon Sirkuskenttää. Collie yhdistyksen Helsingin alaosasto oli järjestänyt hyväntekeväisyys mätsärit kasvattajan, jonka koti oli palanut, hyväksi. Pakkohan se oli paikalle mennä. Paikalle oli tullut muutama muukin. Pentuja (alle 1 v) oli paikalla 37 kpl (vai 38), ihan mieletön määrä. En ainakaan itse osannut noin suurta määrää odottaa paikalle, osasiko järjestäjät? Harmittaa, että tuomarin nimi meni ohi. Hän oli tosi mukava, ymmärtäväinen ja kärsivällinen. Ja niin pentujen kanssa pitääkin olla. Aikaa meni yli kaksi tuntia, tuomari jaksoi hyvin pitää linjansa/tyylinsä loppuun asti.


Saatiin tukijoukkojakin katsomoon

Isla, paria haukkua lukuunottamatta, pärjäsikin mukavasti ollen pentujen PUN3. Tuomari kehui, että Islalla on hyvä ryhti ikäisekseen.




Jännitys momenttejakaan ilman ei mätsärikansa jäänyt. Ekaksi isoa ilo rinkiä Sirkuskentän reunalla juoksee huskyn näköinen ja oloinen koira. Tuo koira on nopeasti saatu kiinni, erään osallistujan herkut vei voiton :) Ei mene kauan kun sinisen nauhan pentukehästä karkaa koira, esittäjä kaatuu (kompastuiko koiraan?) ja koira lähti vähän hädissään kipittään minne nenä osoitti. Kukaan ei tajunnut astua hihnan päälle, vaan kaikki katseli vaan ja vähän sinne päin yritti tarrata hihnasta (huoh). Koirahan viipotti parkkiksen kautta autotielle. Ketkä oli sielä päässä kenttää riensi pysäyttämään liikenteen ja emäntä lähti toisen koiransa ja lihapullien kanssa perään. Sen tarkemmin en nähnyt, mutta tarina päättyi onnellisesti. Karannut koira oli saatu kiinni ja turvaan. Kyllä siinä jo vähän omakin sydän nyrjähti kun ajatteli omalle kohalle moista.


Heti perään sunnuntaina meillä alkoikin Eerolan vetämä 5 kerran handlerikurssi. Paikalla toistaan suloisempia shetlantilaisia <3 Ekalla kerralla vähän esittäydyttiin ja kuulosteltiin kaikkien tavoitteita ja toki treenattiinkin. Paikalla meitä oli 6 koirakko, yksi ei vielä päässyt tälle kerralle mukaan. 

Saimme kotiläksyksi hieman erilaisia tehtäviä, riippuen vähän koiran mukaan. Kaikki sai pikku maton jonka päälle koiran tulisi asettaa etujalat kauniisti vierekkäin eli sitä seisomisasentoa. Yhtä lukuunottamatta kaikki koirat yritti parhaansa mukaan kiertää tuota outoa läpyskää lattialla :D Eli siitä lähdetään, että koiran etutassu edes hipaisee mattoa tai on osittain  matolla, niin palkkio. Kun alkaa sujumaan, niin loppupeleissä mattoa pystyisi siirtämään eri paikkoihin ja koira aina menee itsenäisesti maton päälle.

Opetan Islalle myös ´häkki´ käskyn. On sitten mielekkäämpää näyttelyissä, kun koiraa ei tarvitse pyllystä työntää kevariin, vaan menee itse mielellään sisään. Alun haasteet meillä näin kahden päivän treenien jälkeen on selkeästi Nansku. Islan sijaan häkistä pilkottaa snoopeli odottaen palkintoherkkuja :D ´No hei, mä osaan tän, anna nami´  No ei kun tämä konkari sivuun, vaikka miehen syliin, niin pääsee treenaa pennunkin kanssa. Ja nopea likka onkin oppimaan, tarjosi pienestäkin käden liikkeestä häkkiin menoa. Kiepsahti ympäri ja jäi tuijottaen vaatimaan nameja. Joo palvelu on hidasta kun en kerennyt nameja heittämään samaan aikaan sisään kun koira meni jo  ;D

Toisena ollaan nyt parina iltana treenattu syliin ottoa. Isla ottaa parisen askelta taaksepäin kun oon ottamassa syliin. On kyllä sylissä ihan rentona aina, mutta jokin siinä on ettei olisi kivaa kuitenkaan. Näitä kahta treenataan vielä tänään. Huomenna vaihdetaan temppuja. Koska pöytä kuuluu ohjelmaan, niin samalla tulee myös tuota syliin nostoa treenattua väkisin. Ehkä Isla yhdistää nopeasti, että sylissä käydään ei jäädä, niin on ok ja pöydällä on aina nami odottamassa, niin mikäs siinä.

Joka päiväisessä treenissä on tuo turha haukkuminen. Haukkuuko huomiota vai jollekin muulle ärsykkeelle, niin sen mukainen toimi. Leikkiessä saa jutella, mutta muuten nyt tiukka linja. Kehä haukkuminen on pakko kitkeä pois tavalla tai toisella. Lupaava koira menee ”hukkaan” jos aina vaan haukkuu esittäytymisen sijaan. 

Onneksi toinen on lupaava ja fiksu, että kyllä tästä hyvä tulee. Seuraava testi (jos ei nyt pk-seutulaiset mätsäreitä järjestä enää) onkin Lahden EPN. Mutta sitä ennen on vielä paljon treeniä, yhdet ohjatut handleritreenit sekä pentukurssikin alkaa viikon päästä :)


Laatuaikaa myös Nanskun kanssa on vietetty. Maanantaina oli jälleen akupunktion vuoro, viime kerrasta olikin jo vierähtänyt 1,5 kk. Nansku oli vetänyt kyljet toispuoleisesti vähän juntturaan ollen Nana-Banaana. Muuten on (tosin särkylääkkeiden alaisena)  voinut pirteästi. On innokas ja leikkisä, ulkonakin närppii pentua leikkimään kokoajan. Venyttelemme Nanskun kylkiä nyt säännöllisesti. Eli Nansku saa itse seistessä hamuta namia mun kädestä, niin että kylki venyy. Käymme seuraavan kerran noin 1,5 kk päästä, niin näemme onko auttanut. 

Pitäisi olla jo koirille omat allakat, että saa kaikki merkinnät muistiin. Aikamoista aikataulutusta, että kerkiää/muistaa mennä treeneihin, treenata pennun kanssa kotosalla kaikkea sopivasti mutta ei liikaa ja Nanskun venyttelyjä ei saa missään nimessä nyt unohtaa.. näkisittepä mun kalenterin. Arjet loistaa tyhjänä kun taas illat ja vloput on ihan täynnä  ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti