lauantai 5. maaliskuuta 2016

Islan näyttistreenit

Pitkästä aikaa käytiin Islan kanssa treenailemassa, toisin sanoen Islan juoksut on ohi. Myös autoiluista on siis ollut taukoa eli Isla vetikin tuplatreenit. Perus combolla lähdettiin liikenteeseen, Postafen - Adaptil - piparminttu - ruokailupolitiikka. Sen lisäksi, että avonainen piparminttu karamelli pussi oli autossa, niin mennen tullen natustelin pastillit, että oikein tuoksu leviäisi. Sain nimittäin vihiä, että piparminttu on oiva luonnontuote mm. pahoinvointiin. Se peittää myös hermostumisen tuoksua eli sillä on hyvä oma jännitys peittää ettei se tarttuisi koiraan.

Automatkat menikin todella hyvin, sain kurkattua sen verran takapenkille, että Isla jopa nuokkui häkissään rauhallisesti. Vaikea sanoa mikä vaikutti vaiko onko vaan aika, mutta eiköhän tuolla combolla jatketa aina silloin kun ei dopingista tarvitse murehtia.

No mites itse näyttistreenit. Paikkana oli Agimesta ja vetäjänä Harri Pakarinen. Reilu kymmenen koirakkoa oli paikalla. Yleensä aksahallit on mitä on, mutta tämä halli oli oikeasti lämmin ja pohja mielyttävämpi kuin mm. Sporttikoirahallilla. Ainakin näin näyttistreenaajan näkökulmasta.

Isla yllätti totaalisesti...alussa. Meni todella nätisti ja mallikkaasti! Meidät jaettiin kahteen ryhmään, isoihin ja pieniin. Ihan fiksua kun vauhtikin on ihan eri. Isla ohjattiin jonon ensimmäiseksi, en tiedä oliko sillä tekemistä asian kanssa, mutta käveli tosi hienosti. Jokainen koira meni myös yksin, ihan kuten näyttelyissä, siinäkin Isla meni taitavasti. Eräs koirakko sanoikin, että Islan häntäkin oli hyvin eli hänen mukaansa ei ollut liian korkealla. Ymmärsin, että ns. sapelimaisesti, mikä on sallittu.

Nyt itse treenailen koiran esittämistä niin, että seison koiran edessä pienen välimatkan päässä. Näin koiran katse pysyy sopivalla korkeudella eikä korvat pääse nousemaan pystyyn vaikka seisonkin. Tähän asti olen tosiaan kyykkinyt maassa. Isla onneksi nopeasti ymmärsi tämän asian. 

Sitten päästääkin siihen mutta vaiheeseen..mentiin kaikki koirakot "kehään", niin vetäjä sanoikin, että laitetaan vähän näyttelyn tunnelmaa eli hän alkaa siitä niin sanotusti pudottamaan koirakoita kättelemällä kuten kehässä konsanaan. Siinä vaiheessa huomasin, että nyt muija meni jännitysmoodiin (miksi ihmeessä??). Tajusin sen, mutta en päässyt siitä yli...eikä mitään piparminttu pastilleja tai purkkia ollut mukana. Se, että edessä käveli koiria tai/ja oma jännitys pilasi loppu treenit. Ensiksi alkoi haukkuminen, sen jälkeen vetäminen ja sitten maan skannaaminen..arggghhh. Varmasti osa syy oli oma jännitys. Mutta pakko se on ajatella niin, että hyvä, pääsipähän puuttumaan epätoivottuun käytökseen (tosin parempi olisi ollut, jos ei olisi käytös tullut esiin enää ollenkaan) ja tajusin itsekin tämän ahaa elämyksenä. Pastillit ja purukumit seuraavan kerran taskuun mukaan ja Adaptil-suihketta lahkeeseen ja toivoa parasta. Onneksi näyttistreenejä on tulossa muitakin, niin pääsee vielä harjoittelmaan kunnolla.

Paljon oli hyvää noissa kahdessa tunnissa. Aina oppii uutta eli treenit vaan jatkukoon! Isla tosiaan siirtyy viikon päästä ikänsä puolesta AVO luokkaan, että olisko jo aika alkaa käyttäytymään ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti